Olet valinnut lähes täydellisen

tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

 

 

virpiveronica1_piirrustus.jpg

 

 

palmusunnuntai

malkamaanantai

tikkutiistai

kellokeskiviikko

kiirastorstai

pitkäperjantai

lankalauantai

sukkasunnuntai

 

Pääsiäinen kolkuttelee ovelle...

Koivun oksia, hiirenkorvalle puhjenneita pajunkissoja, keltaisia narsisseja, raeruoho, että tiput, sekä puput.


Täällä meillä päin - Pohojanmaalla - pääsiäisenä kokot roihuavat kuin juhannuksena konsanaan.

 

p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4iskokko.jpg

 

Pääsiäinen on kansanperinteessä kevätpyhä.


Pääsiäiseen kuuluivat virpominen, kodin nurkkien kiillottelu ja kuuraus, ja keinuminen, historian havinassa.

Maalatut linnunmunat ovat perinteisesti kuuluneet suomalaiseen kevääseen.

Kiirastorstaina puhdistettiin piha ja koti, kansanperinteiden mukaan.


Kiirastorstain tavat ovat muuttuneet kansanomaisiksi, juuret ovat puhdistautumisessa.


Kansanperinteiden mukaan neidot noutivat purosta vettä erittäin varhain ennen variksen raakkumista. Näin huijattiin varista ja saatiin "variksen vettä." Tälle vedellä sitten neidot pesivät kasvonsa, saaden virkeyttä ja terveyttä koko vuodeksi, ja kaunis vaaleus kesäksi, samankaltaisia juttuja on juhannuksena.

Pääsiäisaamuna aurinko tanssii.

Pääsiäisaamulla noustiin varhain ja soitettiin kelloja ennen kuin ehdittiin popsia mitään, kansanperinteiden mukaan.

Kristinuskon pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana.


Oletkos nähnyt lukijani...
Ylösnousemus, Luca Giordanon maalauksen vuodelta 1665 ?


Huikea.

 

Näiden alkusanojen kautta on aika astua tarinaan ja arvaatkin jo, lukijani... alkusanoista, tarinani punaisen langan.... se on tietenkin kansanperinteet...  ja tarina menee tällä kertaa näin... olkaas hyvä...

 

 

Kansanperinteitä vaaliva Cecilia


Cecilia on ammatiltaan kokki. Hänen bravuurinsa on pottukukko. Hän asustelee Savon sydämessä, Kuopiossa, kalakukonkin hän tekee käden käänteessä.

Hänen juhla asunsa on kansallispuku. Muoti asiantuntijat pitävät fiksuna asuna, kansallispukua juhlissa, sillä se on asu kritiikiltä vapaa. Ja kallis. Kuopion kansallispuvussa ... Paita on malliltaan yksinkertainen, puolipellavaa. Pääntie on avara, kaulukseton. Hihat ovat lyhyet. Hame on runsas, laskostettu. Kangas on ryhdikästä puolipellavapalttinaa ja tietenkin käsin kudottu. Ilman muuta käsin tehty. Siinä on kapeita punaisia ja sinisiä raitoja valkealla pohjalla. Röijy kuuluu pukukokonaisuuteen. Esiliina. Vyötasku on savolaiseen tapaan pienenlainen, kapeasuinen ja tilkuista koottu. Vyönä on pirtanauha. Huivi.  Koru, jo pelkkä koru on arvokas. Avainkokka. Ja päähineenä tykkimyssy. Käsinneulotut punavalkea raitaiset sukat ja mustat kengät. Tällainen on kuopiolainen kansallispuku.

Hän harrastaa mm. tanhua.

Tanhu askeleita ovat mm. Kävely... Juoksu.... Päristely. Askelten lomassa poljetaan lattiaa kuuluvasti. Päristys voidaan tehdä usealla tavalla. Vasen jalka johtaa vasemmalla jalalla kävelyaskel eteenpäin, siirretään oikea jalka polkaisten vasemman viereen. Oikea jalka johtaa, oikealla jalalla kävelyaskel eteenpäin, siirretään vasen jalka polkaisten oikean viereen. Johtava jalka vaihtuu, vasemmalla jalalla askel eteenpäin, oikea jalka viereen polkaisten mutta siirtämättä painoa, oikealla jalalla askel eteenpäin, vasen jalka viereen polkaisten mutta siirtämättä painoa.Polut voidaan ajoittaa joko musiikin pääpainollisille iskuille (1 ja 3) taikka sivupainollisille iskuille (2 ja 4)....  Askeleita ovat myös mm. Uhtuanaskelikko.Hyppyaskelikko. Sivuaskelikko .Laukka. Valssi.          Kaksiaskelvalssi. Hoppavalssi.    Varvashyppely. Jenkka.    Potkumasurkka. Polkkamasurkka. Polkka. Puoliripaska.     Ripaska. Kisa. Karjalainen kisa. Ja.... Ruotsalaispolska.

Hän vaalii suomalaisia perinteitä, ja on supisuomalainen.

Koko ikänsä asunut Kuopiossa, tuossa suloisessa kaupungissa Kallaveden rannalla. Hän vaalii perinteitä. Perinteethän tuppaavat unohtumaan modernisoituvassa suloisessa tuhansien järvein maassamme.


Hänen rakas puolisonsa on myös perinteisessä ammatissa, hän on kyläseppä. Cecilia on ollut naimisissa onnellisesti jo kolmisenkymmentä vuotta. Kolme lasta, viisi lastenlasta. Ja kaksi kissaa. Minttu ja Miina, nimeltään.


Kansantarinoita hän rakastaa. Myös sanallista kansanperintöä hän on keräillyt... musiikki, perinteiset esineet ja rakennukset kiehtovat häntä, uskonto, uskomukset ja etenkin perinne ruoka, kokki kun on.


Etenkin suullinen kansanperinne on katoamassa. Näitä Cecilia on raapustellut ruutu vihkoonsa... Tätä arvoaan arvokkaampaa ruutuvihkoaan hän säilyttää yöpöydän laatikossa, jota koskaan tuskin kokoaa kansien väliin, tämän vihkon saa vanhin lapsista.


Suullista kansanperinnettä on mm. uskomukset, myytit ja kertomukset, sadut, kansanviisaudet, sananlaskut, kaskut, loitsut sekä kansanlaulut.


Juhannuksen hän viettää perinteisesti, kuin pääsiäisenkin, että joulun.


Cecilian perinne jouluun kuuluu ilman muuta joulupukki, olemmehan joulupukin maa.


Suomalaisessa kansanperinteessä joulu on alkanut Tuomaan päivästä 21. joulukuuta ja jatkuu Nuutin päivään saakka 13. tammikuuta.


Nykyisin joulun vietto lie alkavan marraskuussa, pikkujoulujen johdosta. Ja kauppojen hyllyjä koristavat tontut jo lokakuussa.


Hän postittaa perinteiset joulukortit modernien tekstareiden tilalle.


Hän on raapustellut ruutuvihkoonsa vanhan lorun "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi." Ja tätä lorua hän on opettanut lapsenlapsilleenkin.


Historian havinassa joulussa oli kekrin piirteitä.


Historian havinassa joulupukilla oli tuohesta tehty naamari ja nurin käännetty lammasnahkaturkki.


Ja vanhaa kansanperinnettä on jouluisin pikkulintujen ruokkiminen. Linnut Cecilia ruokkii ilman muuta jouluisin. Kissat tepastelevat vain valjaissa pihalla, joten linnut eivät päädy Mintun ja Miinan sapuskaksi.


Lintujen uskottiin ennen vanhaan tuovan tuvalle onnea.


Perinteisiä joulukoristeita ovat himmeli ja olkipukki, nämä Cecilialta löytyy ilman muuta.


Joulukuusen hän koristelee näyttäväksi, ja laittaa tähden latvaan.


Aikaiseen jouluaamuun kuuluu joulukirkko.


Saunominen kuuluu jouluperinteisiin havumetsien maassamme.


Hautausmaalle sytytellään kynttilät.


Ja joulupöytä on koreana.


Jouluisia perinne ruokia ovat porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Riisipuuro ja joulupöydän kunkku, kinkku.


Kaikki on vanhaa, mutta ajassa elävää, perinteistä, Cecilian elämässä.


Kansanperinne on hiipumassa, etenkin Kuopiolainen kansanperinne.


Osaakohan vanhin lapsi arvostaakkaan Cecilian ruutupaperivihkolle raapustelemia kansanperinteitä, mitä hän joululahjastaan avaa. (Kansanperinteissä vanhin lapsi sai ensin lahjan, sitten toiseksi vanhin ja viimeisänä nuorin).


Osaakohan ?


Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli: Jos tahdot vaalia kansanperinteitä, laita uuni kuumaksi ja ... pottukukon tekoon. Perinneruoan,

Pottukukon resepti

Pohja/kuori:
3dl      kylmää vettä
2 tl      suolaa
1         kananmuna
1/4 dl  öljyä
4 dl     vehnäjauhoja
5 dl  ruisjauhoja

Perunasiivuja 3 litraa
Kylkiviipaleita 800g
Suolaa
Perunat kuoritaan ja siivutetaan viipaleiksi. Pohjan/kuoren ainekset sekoitetaan keskenään tasaiseksi taikinaksi. Taikina kaulitaan reilusti ruisjauhoja käyttäen  puolen sentin paksuiseksi levyksi. Taikinalevy taiteillaan. Taiteltu paketti nostetaan pellille leivinpaperin päälle ja avataan  täyttöä varten. Pohjan päälle levitetään ensin lihoja. Sitten vuorotellen pottu- ja lihasiivuja. Ja väleihin ripotellaan suolaa oman maun mukaan.. Lopuksi taitellaan taikinalevyllä koko komeus täysin umpeen. 225 asteessa n. 30 minuuttia. Sitten kukko kääritään leivinpaperiin ja lopuksi folioon. Folioon kääritty kukko laitetaan vielä uuniin 175 asteeseen 45 minuutiksi. Paistamisen jälkeen kukko leivinpaperi/foliokääreineen kääritään vielä pyyhkeen sisälle ja annetaan hautua 1-2 tuntia.


Cecilia raapusteli ruutuvihkoonsa ikivanhoja tarinoita, kansanperinteitä rikastuttamaan nykypäivää. Ehkä hän raapusteli jotain arvokasta tarinassani ruutuvihkoonsa. Ehkä raapustelin jotain arvokasta tarinassani ?

Vanha savolainen sanonta, kuuluu

"Suattaahan se olla vuan suattaahan se olla olemmattakkii"

Sopii vastaukseksi lähes kaikkeen ?

Tätä kansanperinnettä vain vaalimaan...  : )