pajunkissat.jpg

 

 


FIKTIIVISEN TARINAN AIKA.

Olen tarinan kertoja : )

Tarina kertoo Linneasta, kolmekymppisestä siivoojasta, joka toteaa, että elämä on valintoja, ja elämän valintataloissa saa valita... pitää valita... olemme valintojemme summa... hän vaihtaa siivouskärryt opintoihin, hän valitsee aikuisopinnot... ja tämän jälkeen jatkan blogimerkintääni virheistä tulee oppia minitarinoita kertomalla... teemana on siis valinnat ja virheistä oppiminen... tässä blogimerkinnässäni...

Ja tarina alkaa, se menee tällä kertaa näin ja on nimeltään....

Kirjastossa

Lähtökohtani elämään ei ole kaksiset. Yksinhuoltaja äitini on kuollut, isäni kanssa en ole tekemisissä. Äitini vihasi isääni, yleensä viha ansaitaan, harvoin sympaattinen henkilö on vihattu...


Lähtökohtani elämään ei ole kaksiset.


Tänä päivänä, aikuisena, koen olevani oman onneni seppä. Ja hetkittäin olenkin äärimmäisen onnellinen, mutta joskus menneisyyden mörkö nostaa päätään... äitini sairauteen riutuminen oli raastavaa... ja isäni nykyiselle vaimolle kalpenee jopa Tuhkimon äitipuoli, ihmishirviö haukuillaan... he valtaavat ajatukseni kuin musta pimeä pilvi, ympyröiden minut...


Ja koetan ajattelemalla ajatella jotain muuta... mukavampaa... mutta noin yleensä ottaen, olen oman onneni seppä ja sädehtivän onnellisen hymyn omistava lady.

Olen kuin talo, jolla on huono perustus, mutta ylimmän pilvenpiirtäjän kerrostalon seinät ovat kultaa. Nykyisin minulle kuuluu hyvää, elämäni on sädehtivä... mutta talon perustus, mutta lähtökohdat...

Työnsin siivouskärryjäni hiiren hiljaisessa kirjastossa.
Oli arkistakin arkisempi työpäivä.

Kirjasto, ja sen hiiren hiljaiset käytävät...


Kävelin kuin huopatossutehtaalla miehen ohitse, joka hievahtamatta tuijotti kirjaa.
Siivosin yhden kirjaston siiven ja jälleen kävelin ääneti miehen ohitse.
Vieläkin,
Vieläkin, hän tuijotti hievahtamatta kirjaansa.
Onko hän elossakaan, kun evääkään ei värähtänyt.
Sitten huomasin, että hän tutkii Einstainin teoriaa.
Väärä hälytys.
Elossa on.

Kirjaston siivottuani, suuntasin, vielä toiseen kohteeseen, toimistoon, johon kuului rappukäytävien nurkkien kiillottelu & kuuraus.

Sitten työpäiväni olikin jo pulkassa.
 
Olen terveellä tavalla utelias, mielenkiinto elämään tulee säilyttää.

Uteliaisuus edistää oppimista.

On hyvä olla tiedon janoinen.

Uteliaisuus on innostusta kokea jotain uutta.

Asustelen Helsingissä.

Muutin Pihtiputaan laitamilta, en edes ydin keskustasta, tänne. Siis keskeltä ei mitään.


Pihtipudas sijaitsee Keski-Suomessa. Siellä asustelee noin 4 117 henkilöä,  Pihtiputaan naapurikuntia ovat Haapajärvi, Keitele, Kinnula, Pielavesi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Viitasaari. Kinnulaan kotoani oli 89 kilometriä.


Ikkunasta avautui metsämaisemat.

Keski-Suomen pohjoisimmasta kärjessä, puhtaiden vesien ääressä, kauniin luonnon helmassa saattoi virkistyä.

Muistelen kuinka Pihtiputaan kahvilassa keskusteltiin seuraavanlaisesti:

Hammaslääkäri oli siis ollut auto-onnettomuudessa (murtunut ranne ja auto korjaamolle).


- Oletkos kuullut, hammaslääkäri oli onnettomuudessa, sanoi kampaaja kirurgille.
- Hammaslääkäri on ollut onnettomuudessa, sanoi kirurgi patologille.
- Hammaslääkäri on ollut pahoin loukkaantunut, sanoi patologi lehtimyyjälle.
- Hammaslääkäri on loukkaantunut pahoin ja kait kuollut sanoi lehtimyyjä kukkakauppiaalle.
- Hammaslääkäri on kuollut, sanoi kukkakauppias kirjakauppiaalle.


Kadulla hammaslääkäri käveli kirjakauppiasta vastaan ja kirjakauppias pinkaisi pakoon, kuin pikajuoksija sadan metrin spurtissa konsanaan. Apua, haamu, kiljuen...


Hammaslääkäri ihmetteli tätä.

Kun taas täällä Stadissa päin... kahvilassa, toisin sanoen...  kahvilan terassilla... oli ruumis kolme päivää. Kukaan ei reagoinut. Siivooja, kollegani... löysi ruumiin, kolmen, 3, päivän kuluttua... kun kurkotti pöydän alusta siivoamaan. Oli kompastua siihen. Luonnollinen kuolema.

Ihmisiä ei - totta vie - kiinnosta muiden ihmisten asiat, täällä meillä päin.

Siis kolme päivää.

Tähän minulla on ollut sopeutuminen.

Kuin kaksi ääripäätä, Helsingissä viis veisataan, mitä tapahtuu naapurikorttelissa, vaikka joku seisoisi keskellä tietä päällään, kukaan ei reagoi. Auton varashälyttimillä ei tee mitään, ihmiset eivät reagoi.... kun taas pikkukylillä tiedetään paremmin naapurikorttelin asiat, kuin omat asiat. Rikkinäisen puhelimen fiilikset.

(Ihmiset kokoontuvat jonoon rikkinäisessä puhelimessa, ja toisessa päässä oleva kuiskaa haluamansa viestin seuraavalle. Tämä kuiskaa sen eteenpäin, kunnes päästään jonon loppuun. Lopuksi viimeinen kertoo, mitä hän kuuli, ja ensimmäinen paljastaa liikkeelle laskemansa viestin. Viesti on muuttunut matkan varrella huomattavasti) .

Itämeren rannalla sijaitseva Helsinki moderni kaupunki, on äärimmäisen kaunis paikka. missä asustelen.

Elämä on valintoja. Teemme valintoja koko ajan, päivittäin. Yritän valita oikein.

Olemme valintojemme tulos.

Elämän valintatalossa, saa valita.

Meneekö asiat parempaan vai huonompaan suuntaan, se päätetään valinnalla.


Jos valitset yhden vaihtoehdon, hylkäät toisen vaihtoehdon. Tämän johdosta valinta voi olla kipeäkin.


On huonoja ja hyviä valintoja.


Olen valinnut väärin elämässänikin.


Mutta... mutta... olen myös tehnyt paljon onnistuneita valintoja.


Elämä on valintoja, suuria valintoja, pieniä valintoja.


Puolisoni valitsin oikein. On äärimmäisen tuskallista, jos tämän tärkeän valinnan tekee väärin.


Jokaisella valinnalla on seurauksensa.


Valitsen parhaillaan tärkeää asiaa: vapaa-ajan käyttöä, että terveydestä huolehtimista.


Oikeat ja riittävän kunnianhimoiset tavoitteet löytyvät myös valinnoistani.


Onnellisuus on omista valinnoistasi kiinni.


Olemme valintojemme summa.

Teemme suuria valintoja, ja pieniä valintoja.
Aloitan laborantti opinnot ja vaihdan siivouskärryt laboratorioon...
Suht koht suuri valinta, opiskelun aloittaminen.

Muutan opintojeni johdosta, asunnon hankkinen, suuri valinta. Valitsen rauhallisen ympäristön ja pitkän koulumatkan.

Sanon hasta la vista, Stadin ydin keskustalle...

On pieniä valintoja, jotka vaikuttavat elämäämme.

Koko elämä on valintoja.

Olen katkaissut ihmissuhteita, ihminen esitti ystävääni olematta ystäväni. Tämä oli suht suuri valinta. Voimme valita ihmiset, kenen kanssa jaamme elämämme, kenen kanssa vietämme arvokasta aikaamma. Etenkin valitse ihmiset elämässäsi oikein.

Olen tehnyt valinnan, vaalin ystävyys suhteitani. Ystävät ovat kukkasia elämän poluilla ja kukat kuihtuvat, hyvät ihmissuhteet hiipuvat, jos niitä ei vaali...

Tapaamme elämme taipaleella hurmaavia ihmisiä, ihmisiä joilta saamme voimaa, elämän meitä kolhiessa, ihmisiä, joiden kanssa jaamme ilot, hymyn häivän.

Meillä on sitten valmistujaiskahvit, kun laborantti opintoni päättyvät. Valitsen ylleni sinisen kauniin leningin, hyvä valinta.
 

Sen pituinen se

 

Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Tee hyviä valintoja elämässäsi.

 

Tarinoissani on paremmat tarinan opetukset, kuin itse tarinat...

Mitä juuri sanoinkaan...

Tee hyviä valintoja elämässäsi.

 

Voit oppia tämän lukemalla tämän tarinan, tai kantapään kautta, elämässä... suosittelen tämän tarinan lukemalla oppimista...

sillä olemme valintojemme tulos...

joskus olemme kuin tienhaarassa, valitsemmeko selkeän tienviittoja sisältävän oikoreitin, vai mutkittelevan vuoristopolun...

Otetaanpas tarinasta esimerkki... Valitsetko A terveen uteliaisuuden, mikä on äärimmäisen tärkeää elämässä, se tarkoitaa suomeksi sitä, että olet elämän janoinen... vai valitsetko B uteliaisuuden ja juoruilun, kuin Pihtiputaan kahvilassa tarinassani vai kolmas vaihtoehto, valitsetko C tarinan Stadin meiningin... ruumis oli kolme päivää kuolleena, kahvilassa pöydän alla ja kukaan ei huomannut, kun ketään ei kiinnostanut... Valinta on sinun... miten näistä kolmesta vaihtoehdosta valitset. A vai B vai C ???? Napakymppi on vaihtoehto A.

 

Tietenkin teemme virheitä, mutta meidän tulee oppia virheistämme lakata tekemästä virheitä...

 

 

runokirjankansi.jpg?1492345628

 

 

Tarinan aika

 


Olipa kerran mies, hän potkaisi jalkansa kiveen, tätä toistaen, varvas murtui, ei kivi.
Olipa kerran mies, joka kerran varpaansa kiveen potkaistuaan, oppi väistämään ki
Vveä.
Meidän tulee oppia virheistämme, lakata tekemästä virheitä.


Oli kerran nainen, hän teki virheitä, virheiden perään.
Olipa kerran nainen, joka oppi virheistään ja hänestä tuli ripauksen viisaampi lady.

Meidän tulee oppia virheistämme, viisastua.

Olipas kerran daami, joka keitti veden pohjaan, koskaan, ei koskaan, hän nauttinut sitruuna teetään.
Olipas kerran daami, joka kerran veden pohjaan keitettyään, oppi keittämään vettä ja hän nautti sitruuna teetään.

Meidän tulee oppia virheistämme, lakata tekemästä virheitä.

Olipas kerran mies, hän teki rötöksiä ja tiilenpäitä lukemaan, rötöksiä ja lusimaan, rötöksiä, rötösten perään, mistään hän ei mitään oppinut.
Olipas kerran mies, kerran rötöksen tehtyään, hän lakkasi tekemästä rötöksiä.

Meidän tulee oppia virheistämme, lakata tekemästä virheitä.

Olipa kerran mies, joka erosi, seurusteli, erosi, seurusteli, erosi, seurusteli, erosi,seurusteli, erosi.seurusteli, erosi....
Olipa kerran mies, kerran erottuaan hän eleli sinkkuna, ratsasti villi hevosellaan auringon laskuun, vapaudestaan nauttien. Erot ovat helvetillisiä, erot kuluttavat, itse asiassa erot ovat mm. terveysriski.

Meidän tulee oppia virheistämme, lakata tekemästä virheitä.


Olipas kerran nainen, hän siivosi, ja siivosi, että hän vihasi työtään, mutta suurimman osan ajastaan hän vain kiillotteli nurkkia. Siivosi, siivoomisesta päästyään, kunnes jälleen siivosi, siivottuaan, siivoten jälleen, siivoamasta päästyään.
Olipa kerran nainen, hän siivosi, haki kouluun ja siivosi, valmistui ammattiin ja lakkasi siivoamasta, nykyään hän työskentelee laboranttina, unelma ammatissaan.

Meidän tulee oppia virheistämme, lakata tekemästä virheitä.


Mini tarinoita voisi jatkaa loputtomiin,


Tarinoiden opetus oli

"Kuin koira, joka palaa oksennukselleen, on tyhmä, joka toistaa tyhmyyksiään." Sananl. 26:11

"Tehkää parannus", Matt. 3:2
parannus on mm. rakkauden tekoja.

"Ei kaikki jotka sanovat Herra Herra, pääse taivaisten valtakuntaan, vaan he jotka tekevät Taivaallisen isän tahdon".
Vaikka...
"Armosta me olemme pelastetut, emme tekojemme kautta."

"Usko ilman tekoja on kuollut."

 

Me voimme olla enemmän, me emme ole sitä mitä voisimme olla.

Meidän tulee oppia virheistämme, lakata tekemästä virheitä.

Meidän tulee oppia virheistämme, lakata tekemästä virheitä.

Meidän tulee oppia virheistämme, lakata tekemästä virheitä.

 

Olipa kerran mies, hän potkaisi jalkansa kiveen, tätä toistaen, varvas murtui, ei kivi.
Olipa kerran mies, joka kerran varpaansa kiveen potkaistuaan, oppi väistämään kiveä.
Meidän tulee oppia virheistämme, lakata tekemästä virheitä.

Ja arvatkaas miten kävi miehen, hänestä tuli viisas viisas viisas mies...

(hän oppi virheistään).

 

Tarina kertoi Linneasta, kolmekymppisestä siivoojasta, joka toteaa, että elämä on valintoja, ja elämän valintataloissa saa valita... odotas hion hieman sanamuotoa.... elämässä pitää valita... ja me olemme valintojemme summa... hän vaihtaa siivouskärryt opintoihin, hän valitsee aikuisopinnot tarinassa... ja tämän jälkeen jatkoin blogimerkintääni virheistä tulee oppia minitarinoita kertomalla... teemana on siis valinnat ja virheistä oppiminen... tässä blogimerkinnässäni... ja mites kävi minitarinan miehen, hän oppi virheistään, ja hänestä tuli ripauksen viisaampi mies...

Ps. Hups... tein virheen... minkä virheen... kirjoitusvirheen... no korjataas kirjotusvirhe (kiVveä)

Olipa kerran mies, hän potkaisi jalkansa kiveen, tätä toistaen, varvas murtui, ei kivi.
Olipa kerran mies, joka kerran varpaansa kiveen potkaistuaan, oppi väistämään ki
Vveä.
Meidän tulee oppia virheistämme, lakata tekemästä virheitä.

Siis kiveä...