Perjantai 26.4.2019

+ 15

Aurinko nousee: 05:03
Aurinko laskee: 21:30
 
 
Sädehtivää viikonloppua : )

 

2zxD0-k8Vk_FotoSketcher.jpg

 

Kiltti


Kiltti on laskostettu...  ruudullinen hame.


Polvipituinen ja pohjaväriltään usein sininen, punainen tai vihreä.


Vyötäröllä nahkapussukka, sporran.


Mutta, en nyt kirjoita vaatteesta kiltti, vaan luonteenpiirteestä.


Olen kiltti.


On raapusteltu lukuisia kirjoja teemalla kiltti.


PALKITTU TEOS, toteaa kiltteyden olevan hyväksi niin ihmiselle itselleen kuin ympäristöllekin. Nerouteen verrattava luonteenpiirre.


Toinen teos toteaa, nouskaa kapinaan kiltit, haistatelkaa kiltit (kyllä lukaisit oikein).


Ja kolmas kirja puolestaan sanoo, että kiltteys näivettää luut ja ytimet.


Pidän eniten ensiksi mainitusta teoksesta, ja näistä ainoasta palkitusta, joka toteaa kiltteyden olevan nerouteen verrattava luonteenpiirre.


Jos kiinnostuit aiheesta, piipahda kirjastossa ja lainaa teokset. Löytyy teemalla: kiltti.


Kiltteys on luonteenpiirre, hiottavissa, ei muutettavissa.


Minä en ole kiltteydestä raapustellut kirjaa, mutta tämän blogimerkinnän olen.


Seuraavan fiktiivisen tarinani rakennan luonteenpiirteiden ympärille. En kirjoita sanaakaan ulkonäöstä (pitkä vai lyhyt, blondi vai brunette... hoikka vai pehmeä tai valkoinen vai musta... ) Ollaan henkisiä tässä tarinassani, ja keskitytään luonteenpiirteisiin...


Minkähän luonteenpiirteen valitsen tarinaani.

Ihmisiä on monen luonteisia... Mm...


Ahkera, ahne, arka, hajamielinen, heikko, itsekäs, kyyninen, kärsivällinen, nuuka, nöyrä, omaperäinen, rehellinen, rohkea, suuruudenhullu, täsmällinen, utelias, viisas, ylpeä, älykäs ????


Nuukuudesta kertoo laihialaiset.
Mikä on laihialaisen partakone ? Ampiainen tulitikku rasiassa, sitä en siis valitse.


Valitsen ylpeyden.


Ja fiktiivinen tarina alkaa. Sijoitan tarinani Pohojanmaalle (pisin aika muuten ... mitä eräs pohojalainen on ollut kehumatta itseään on 3:47,56 ja hän kehuskelee sillä jatkuvasti) .


Ja tarina alkaa.

Tarinan henkilöt

1. Lilli.. Aika kuluu, muuttuu, ja liikuttaa  eteenpäin. Muutos, kehitys, ja uusia tapahtumia ja asioita tarjoaa maailma, missä Lilli elää.

2. Maine coonin omistava naapuri, hän tekee asenne muutoksen ja on ripauksen onnellisempi

3. Lillin tenniskaveri, ylpeä, hioo kuin hiomapaperilla tätä luonteenpiirrettä, muuttuen nöyrä sydämiseksi, tässä tarinassa.


Olipa kerran


Lilli, 37v, ompelija. Hän oli ylpeä läheisistään, tämähän on kaunista. Kuinka ylpeä hän olikaan, kun kummipoika valmistui ammattiin koulusta. 37 vuotias lady on luonteeltaan kiltti. Joutuu selittelemään miksi ei juo (Lillillä on tekosyitä valmiina... autolla, lääkekuurilla, aikainen herätys jne...) Hänen on vaikea kieltäytyä leipomasta kakkua, jos joku pyytää leipomaan kakun syntymäpäiville, koska on kiltti, mutta kärsiikö hän kiltteydestään, ei...


Hänellä oli naapuri...  joka oli ylpeä kissastaan, naapuri omisti maine coonin. Kissanäyttelyissä pystejä napanneen kissa herran. Vahva katti. Tämähän on upeata, kukapas nyt lemmikistään ei olisi ylpeä. Naapuri on luonteeltaan... ahkera, ahne, arka, hajamielinen, heikko, itsekäs, kyyninen, kärsivällinen, nuuka, nöyrä, omaperäinen, rehellinen, rohkea, suuruudenhullu, täsmällinen, utelias, viisas, että älykäs. Älyä voi harjaannuttaa lukemalla. Arkuutta voi hioa... rohkeutta kalastella... Mutta kyynisyys... no, kukapas sitä olisi täydellinen...

10 % elämästä on sitä mitä meille tapahtuu... 90 % sitä miten suhtaudumme tapahtuneeseen. Aina emme voi vaikuttaa elämän tapahtumien kulkuun, mutta asenteeseemme voimme vaikuttaa. Maine coonin omistajalla on reuma, reuma ei tuhoa häntä, siihen ei kuole, asenne sairauteen tuhoaa kissan omistajan. Kunnes hän muutti elämän asenteensa. Se kuinka hän suhtautui sairauteen ratkaisee. Hänen oli opittava elämään sairautensa kanssa.
 

Jos lukijani muutat asenteesi, usko pois, lukijani, muutat koko elämäsi, kuin tarinani maine coonin omistaja.


Uudenlainen asenne olosuhteisiin. Uudenlainen asenne elämään. Uudenlainen asenne ihmisiin.
Oikealla asenteella katin omistaja ei joutunut kiertämään samaa vuorta uudestaan ja uudestaan.


Suloisen maine coon on nimeltään Kissa, lyhyesti ja ytimekkäästi. Kissa on iso, ketterä ja rakastaa kiipeilyä. Cooneja tavataan kaikissa väreissä, tämä kissa herra on savun värinen.


Ja Lillillä oli tennis kaveri. Ylpeä luonne. Nokka kohti taivasta kulkeva lady. Hän oli ylpeä, ja sen vuoksi koppava. Hampaat kuin miekat.
Luotaan työntävä luonteenpiirre, ylpeys.


Tennis kaveri kävi lenkillä, ennen tenniksen pelaamista, todeten, että 32 kilometriä juoksi (siis puoli kilsaa tepasteli tassua toisen tossun eteen vieden).


Ylpeyshän on yksi ihmisen tunteista.


Tennis kaveri tunsi onnellista tyytyväisyyttä omista suorituksista ja ominaisuuksista. Ollen itsetietoinen, kopea, korskea, pöyhkeä.


Ylpeys on kristillisen opin mukaan synti.


Laitetaanpas tässä tarinassa tenniskaveri hiomaan luonteenpiirrettään.

Mikä tekee ylpeän, vertaileminen, kilpaileminen ?


Jo lapsena hiekkalaatikolla mietittiin kenellä on hienoin hiekkalapio, nuorena puolestaan mietittiin kenellä on hienoin reppu. Ja tietenkin tenniksen pelaajalla oli hienoin reppu. Vanhempana sitten mietitään vaikka kesämökin laiturin kokoa, jos ei muuta. Tai autoa.


Ylpeys on vienyt tenniskaverin pitkälle, mutta samalla etäälle.


Kuinka ylpeydestä pääsee eroon?


Päästä irti ylpeydestä, neuvoo Lilli tenniskaveriaan.


Kerran tennis kaveri oli liian ylpeä kysyäkseen tietä ja hän harhaili eksyneenä. Mutta mutta... kysyvähän saa vastauksia.


Ihmiset etsivät onnea suurimman osan elämästään. Eikö jokainen tahdo olla onnellinen ?


Tehdääs tarinalle onnellinen loppu : )


Tennis kaveri hioi kuin hiomapaperilla luonteen piirretään, ja hänestä tuli nöyrä ja sydämellinen ihminen.


Ja tämän johdosta ripauksen onnellisempi.


Maailma muuttuu, me muutumme... mutta mutta... mitä ajatteli maine coonin omistaja, hän piti tenniskaveria pöyhkeänä, edelleen.


Ensi vaikutelma tehdään vain kerran.

Sen pituinen se


Tarinan opetus on runoni sanoin...


Runossa vain kaksi, 2, sanaa


KIELO


tiedä
arvosi


 

Terve itsetunto pitää olla... terveellä itsetunnolla varustettu ihminen on kaunis.


Mutta mutta... ylpeä itsekehu, tästä raapustelin tarinassani. Oi voi.


Suomalaiset ovat tunnettuja itsensä vähättelystä, tästä en pidä, en.


Sanopas suomalaiselle daamille, "sinulla on kaunis uusi leninki." No tämä nyt on vain tällainen riepu", saat vastaukseksi. Kiitoksen tilalla.


Runoni sanoin


KIELO

 


tiedä


arvosi

 


Nöyrä on upea, nöyristely ei - totta vie - ole hienoa.


Tästä jos alan raapustelemaan, tulee kirja... joten päätän blogimerkintäni tähän.


Suurenmoista, että olet blogissani, lukijani : )


Sädehtivää viikonloppua.