Mukavaa alkavaa viikkoa. On maanantai... Lokakuun 14 päivä, 2019. Kello on puoli neljän paikkeilla. Aurinko nousi: 08:06... Aurinko laskee: 18:00. Kuuden maissa saamme ihailla auringonlaskua. Lämpömittari kipuaa kolme astetta plussan puolelle. Nimipäiviä viettää Elsa ja Elsi.

Joten olkoon tarinani henkilöiden nimet... Elsa ja Elsi.

Kirjoitustyylini on puhdas fiktio. Kuuntelin kerran eräiden minulle tuntemattomien ikä ihmisten pientä kinaa ... jonka suunnaton viisaus oli "Ei helmiä sijoille !" Tämä on niin hyvä lause, että laitan sen tarinaani. Kenties Elsa ja Elsi istuvat junassa, ei sittenkin laitan heidän linja-autoon tarinassani, vanhaan kunnon onnikkaan, jossa jo elämää huokuvat harmaahapset keskustelevat "Ei helmiä sijoille..."  ja he kuulevat kanssa matkustajien iso äänisen keskustelun, miltei kinan... Ei ei, vaan valitsen sittenkin aiheeksi somen... Tarinastani löytyy siis some.

Kirjoitustyylini on puhdas fiktio, lukuun ottamatta elävästä elämästä napattua lausetta "Ei helmiä sijoille." Eikös tuo ole liian arvokasta tänne ? Voisi asian myös ilmasta... Lause löytyy maailman luetuimmasta kirjasta, Raamatusta.

“Helmiä sioille” tarkoittaa, että arvokkaita asioita ei kannata luovuttaa tahoille, jotka eivät osaa niitä arvostaa.

Runouttani ja tarinoitani lukiessa ei voi tutustua minuun runoilijattareen, sillä kirjoitustyyli on puhdas fiktio, mutta eihän se olekkaan runouden että tarinoiden tarkoitus (runoilijattareen tutustuminen)... Tarinoiden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

 

 

7b7a719f-6da8-4dc2-876c-df186dcd7e37_zps

 

Olen tarinan kertoja, tarina alkaa.

Kulissit kiilloteltu

 

- Sinulla on niin kiire esittää somessa eläväsi täydellistä, unelmiesi täyteistä elämää, niin kiire, että kerkeätkös edes toteuttaa unelmiasi, kysäisee Elsa sisartaan Elsiltä.

Elsi katsoi ensin Instagramin. Hyvä, kun tunnisti siskoaan hymyilevistä pyntätyistä kuvista. Aamutuimaan tukka hapsottaen aamiaispöydässä, kahvia kittaava Elsi, ei näytä lainkaan kuviltaan. Täydellinen kuva palmujen katveesta, kuvasta on rajattu kerjäläinen pois, koko matkan satoi ja pahoinvointia lentokoneessa.

Instagramin jälkeen hän siirtyi fb:n. Sama tyyli jatkui. Kulissit oli kiilloteltu täydelliseksi. Jopa aamiaisesta oli kuva, täydellinen annos. Kukaan joka aamu kerkeä kokata täydellistä aamiaista.

Näyttämön sivun tai takaseinän siirrettävissä oleva kuvapinta tai rakennelma, tämä on kulissi ja sen  tarkoituksena on tietenkin luoda näyttämölle oikeanlainen tunnelma.
Ja vain sen pitäisi olla kulissi.

Myös some elämäsi on kulissi, saarnaa sisarelleen Elsa suu vaahdoten.


Miksi ihmiset kiillottelevat kulissejaan ?
Onnen kauniit kulissit tuppaavat sortumaan.


Aiheesta voisi raatailla  pitkästikin.


Someen on saatava yksinäisyyttä, masennusta ja pahoinvointia.


Yksinäiset ihmiset rakentavat sosiaalisessa mediassa kulisseja ja pakenevat ongelmiaan.


Ylimyönteisiä päivityksiä.
Näennäinen sosiaalinen verkosto on vain kupla.


On hyviäkin puolia. Sisko avaa suunsa puolustukseen.
Some on kuronut välimatkat minimiin.


Nauravia hymiöitä löytyy enemmän, kyynel silmin laitettuna, nyt yleistän koko somen.


Sosiaalisessa mediassa kätkemme surun.
Suru on tunne joka kuuluu elämään.
Kuin myös ilokin.

Minun kuvia, et sitten laita minnekkään fb:n, toteaa lopuksi Elsa.

Mummo raivosi vanhainkodissa, että "tuo on liian arvokasta tänne !"  eräästä asiasta kanssa asustelijalleen. Asia on sivuseikka, mutta asia oli tärkeä, kaunis, elämän helminauhan helmi, onnen hetki... Tähän riitaan puuttui sivullinen ja sanoi "Ei helmiä sijoille."

Nettikarsinaankos nakkelet helmiä !?

Annatkos jotain tärkeää ja arvokasta ihmisille, jotka eivät ymmärrä koko asiaa tai joita asia ei voisi vähempää kiinnostaa.

Hän on jo vanha ja viisas, pitäisi kuunnella tarkemmin mitä hän puhuu. Mummolla ole koko älypuhelinta, läppäristä puhumattakaan.

- Kaikki on mennyt nettiin, entisajat ei enää palaa, vastaa Elsi.

Mitä minun sitten pitäisi sinne Instagramiin kirjoittaa ???

No, raapusteles vaikka sinne, että "Mukavaa alkavaa viikkoa !" tai Karvisen sanoin "Vihaan maanantaita !"

Toi on tylsä postaus, ja keskustelu on käyty.

Elsi vaihtaa puheenaihetta.

- Minulla on unelma. Tahdon olla diakonissa, toteaa Elsi.

- Nelivuotinen koulu, tietää Elsa kertoa. Olet jo neljänkymmenen, 45 kun valmistut, vanha koulun pulpettia kuluttamaan.

- Jakaahan täällä stadissakin - vailla koulutusta - ruokaa köyhille  joku. Hänellä on sadan metrin jonot. Kerran luulin, että itse Bond, James Bond on saapunut näille kulmille, mutta ei ei... siellähän jaeltiin ilmaista hernerokkaa.

 

20170311_102131%20%282%29.jpg?1492345905

 

- Minulla on unelma. Tahdon olla diakonissa, toistaa Elsi unelmansa.

Se toteutuuko Elsin unelma, ei tämä tarina kerro.

Sen tämä tarina kertoo, että...

Sinulla on niin kiire esittää somessa eläväsi täydellistä, unelmiesi täyteistä elämää, niin kiire, että kerkeätkös edes toteuttaa unelmiasi, kysäisi Elsa sisartaan Elsiltä.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Jos sinulla on kiire kiillotella kulisseja, unelmien elämän onnen kulisseja, että ehditkös edes toteuttaa kaikessa kiireessä unelmiasi. Unohda kulissien kiillottelu, elä unelmasi. Suunnittele miten saavutat unelmasi, ota askeleita unelmiesi suuntaan ja toteuta haaveesi.

Unelmista lisää linkin tarinassa, klikkaa linkki:

https://virpiveronica.vuodatus.net/lue/2019/04/tarina-16