Blogini runouden sävelin

tarjoaa nimensä mukaan

- mitäs muutakaan -

kuin runoja

 

 

BLOGISSA RUNOILIJATAR PITÄÄ

SULKAKYNÄNSÄ TERÄVÄNÄ,

    KIRJOITELLEN FIKTIIVISIÄ

MINITARINOITA.

 

87c2bdb4-5bac-48d0-98bc-430c1c65b094_zps

 

Olen tarinan kertoja, fiktiivinen tarina alkaa ja se menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä...

 

Fiktiivisen tarinan henkilö: Automekaanikko Asmon vaimo, 33v.

 

ALKOHOLIALLERGINEN

 

Olen absolutisti, vihaan viinan katkua, hienoa shampanjaa, vuosikerta viiniä, kossua ja savun tuoksuista laatu viskiä.

On kevät.

Varma kevään merkki on se, että partakallet tulevat puistonpenkeille notkumaan.


Olen alkoholiallerginen.


En raataile juopuneen kanssa. En totta vie. Kartan heitä kuin ruttoa.


En ymmärrä, että alkoholismi on sairaus. Syöpä on sairaus.


Vihaan kävellä lähipubin ohitse lenkillä, kun deegut istuvat kuin siat karsinassa teranssilla kesäisin.


Vihaan krapulaa, juoppoja, ja hienoja viinejä.


Laatu viinillä voi juoda talonsa ja puolisonsa samalla lailla kuin kyykkyviinoilla.


Olen absolutisti, vihaan viinan katkua, hienoa shampanjaa, vuosikertaviiniä, kossua ja savun tuoksuista laatu viskiä.


Sen pituinen se.

 

Tarinan opetus oli: Opi tarinastani, lukijani !